Morot! Toinen osakilpailu on jo mennyt ja allekirjoittaneelle jäi käteen muutaman johdetun kierroksen lisäksi iso kasa kaatumisia ja aika hakattu olo. Mua ei kovin usein kiukuta, mutta kisan jälkeen oli aika hankala repiä huumoria muusta kuin omasta tyhmyydestä. Ensimmäisessä erässä olin ihan hyvässä vauhdissa ja johdin viisi kierrosta. Vaikka Tommit Lehmusvirta ja Mäkinen olivatkin nopeampia oli kolmos tila aika varma ja ajo tuntui ihan hyvältä. Ihan ei vaan paukut riittäneet näiden herrojen kyytiin. Sitten suoritin isot lipat omiin nimiin ja toiset lippumiehen uinahtaessa ja meikäläisen laskeutuessa hyppyrin alle kaatuneen kaverin pyörän päälle. Tuli kipeetä ja mieltä lämmittävä kymmenes sija. Hohhoijaa…

Toinen erä ei tuonut paljoakaan lohdutusta, vaan ihan hyvän alun jälkeen täräytin taas päälleen aivan täysin omiin nimiin. Siitä sitten pyörän suoristelut ja liikenteeseen. Valitettavasti jouduin huomaamaan, että muutkin osaavat ajaa, enkä kerennyt enää seitsemättä sijaa korkeammalle. Käteen jäi siis aika säälittävä määrä pisteitä… Jos jotain valoisaa haluaisin etsiä, niin Vantaan ensimmäiseen osakilpailuun verrattuna pääsin ainakin välillä kovempaa 

Kisojen jälkeen ollaan sitten touhuttu Janin kanssa kaikenlaista. Aikaa on mennyt radalla ja pajalla paljon… Meikäläinen on ajanut paljon ja kisapyörä on aivan eri mallilla kuin alkukaudesta. Nyt olisi jo hirveä polte päästä pamauttamaan Hyvinkäälle. No, eiköhän sitä vielä kuusi päivää jaksa odottaa. Onneksi pääsin toteuttamaan itseäni täälläpäin pyörivään Savo Cupin osakilpailuun Keiteleelle. Vastuskin oli ihan hyvä, kun Mäkisen Tommi oli vaivautunut paikalle. Minä sain ainakin tähän astisen elämäni parhaan ajoharjoituksen, sillä me ajettin neljä n.25min mittaista kisaerää röykkyisellä radalla ja ainakin minä jouduin vetämään Tommin voittaakseni kovaa. Illalla oli aika väsynyt olo…

Nyt vaan pari ajotreeniä ja Hyvinkäälle. Mielenkiintoista nähdä joko nyt pamahtaa.

Hannu